Työhyvinvointi

Työelämän kuntokukkanen

Työhyvinvointiin vaikuttavat neljä asiaa: fyysinen, psyykkinen, ammatillinen ja sosiaalinen kunto. Jos jokin osa-alue kärsii työssä tai vapaa-ajalla, ei hyvinvointi ole tasapainossa.

Helpointa voi olla vaikuttaa omaan fyysiseen kuntoon ja fyysisiin oloihin työpaikalla. Fyysistä kuormitusta työssä voi lisätä mm. huono ergonomia ja taukojen puuttuminen. Mitä kuormittavampaa työ on fyysisesti, sitä tärkeämpää on huolehtia liikunnasta ja oman kunnon kehittämisestä myös vapaa-aikana.

Psyykkiseen hyvinvointiin liittyy läheisesti stressi. Suurin syy töistä poissaoloihin ovat psyykkisen kuormituksen aiheuttama työuupumus ja muut mielenterveyden häiriöt. Stressin suurin syy on liiallinen työkuorma, jota aiheuttaa mm. sijaisten puuttuminen, töiden epätasainen jakautuminen ja yleisesti ottaen liian vähäinen määrä henkilökuntaa. Toinen työuupumusta ja poissaoloja aiheuttava tekijä on huono työilmapiiri. Huonoakin työilmapiiriä kestää helpommin, mikäli kotona on asiat kunnossa, mutta mikäli kuormitus elämän eri osa-alueilla kasvaa liian suureksi, ihminen sairastuu.

Ammatillinen kunto tuottaa onnistumisen kokemuksia töissä. Mielekäs työ vastaa omaa ammattitaitoa, antaa mahdollisuuden kehittyä ja on sopivan haasteellista. Lisäkoulutuksella voidaan kohentaa ammatillista kuntoa. Tähän osa-alueeseen liittyy myös osaltaan itsensä johtamisen taidot ja ajanhallinnan taidot, palautteen saaminen ja jakaminen.

Sosiaalinen kunto on ihmissuhteista huolehtimista kotona ja työpaikalla. Ihminen on perusluonteeltaan sosiaalinen ja kaipaa muiden seuraa. Voiko ihminen sitten oppia sosiaalisemmaksi, rohkeammaksi ja itsevarmemmaksi vielä aikuisenakin?  Kyllä vain, omia sosiaalisia taitoja voi kehittää harjoittelemalla, samoin kuin fyysistä kuntoa. Sosiaalisissa tilanteissa voi aluksi tukeutua tuttuun kaveriin ja myöhemmin mennä yhä rohkeammin uusiin tilanteisiin. Seuraamalla muiden ihmisten käytöstä saattaa huomata, ettei kukaan ole täydellinen eikä toimi sujuvasti joka tilanteessa, mutta se ei yleensä haittaa. Ihmiset haluavat luonnostaan olla ystävällisiä toisilleen.

Työhyvinvointia kaikilla osa-alueilla lisäävät laaja tietojen jakaminen työpaikalla, luottamuksen ja kunnioituksen ilmapiiri ja yhteiset tavoitteet. Stressinhallinnassa paljolti kyse siitä, miten ihminen itse suhtautuu itseensä, muihin, ympäristöön ja yleensäkin elämään. Kun ihminen alkaa voimaan huonosti, hän alkaa suhtautua negatiivisesti ympäristöönsä, eristäytyy, kärsii univaikeuksista, ei jaksa keskittyä ja on selittämättömän väsynyt kaiken aikaa. Aiemmin hyväntuulisen ihmisen muuttuminen kyyniseksi, voi olla merkki työuupumuksesta tai kohtuuttomasta stressistä jollain muulla elämän osa-alueella. Hyvä työilmapiiri ja yleisesti hyvän mielen saaminen työelämästä antavat voimaa jaksaa myös eteen tulevia vaikeita tilanteita.

Seitsemän elinvoiman lähdettä:

  1. Uni ja lepo
  2. Yhdessäolo
  3. Leikki ja luovuus
  4. Rentoutuminen
  5. Pohdinta, oma aika
  6. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus
  7. Työ ja keskittyminen

Mitä eroa on Facebookin sivulla ja ryhmällä?

Yhä useammalla yrityksellä on Facebookissa käytössään sekä ”sivu” että ”ryhmä”. Aluksi yleensä perustetaan sivu. Se on aina julkinen, yrityksen virallinen sivu. Sivun alle voi perustaa ryhmän.

Ryhmä perustetaan sivun ylälaidassa olevien kolmen pisteen valikosta:

Ryhmän voi nimetä saman nimiseksi kuin sivunkin, mutta selvyyden vuoksi on parasta käyttää nimessä sanaa ”ryhmä”, niin kävijät pysyvät kärryillä siitä, kumpaa lukevat.

Ryhmän yksityisyydeksi voi valita ”julkinen”, jolloin kuka tahansa voi nähdä ryhmän julkaisut, mutta vain jäsenet voivat kommentoida julkaisuja. Julkiseksi määritellystä ryhmästä voi myös jakaa julkaisuja.

Suljettu ryhmä tarkoittaa, että ryhmän voi löytää hakemalla sitä hakutoiminnolla ja siihen voi laittaa liittymispyyynnön. Vasta jäseneksi hyväksymisen jälkeen pääsee näkemään ryhmän julkaisut. Suljetusta ryhmästä ei voi jakaa julkaisuja muualle.

Salaista ryhmää ei voi löytää Facebookin hakutoiminnolla. Salaisesta ryhmästä tiedon saa vain, jos ylläpitäjä kutsuu sen jäseneksi. Tämä on kätevä ryhmä esimerkiksi kaveripiirin tai sukulaisten kesken, kun halutaan jakaa kuulumisia tai valokuvia.

Ryhmä ja sivu eroavat toisistaan lähinnä siinä, että ryhmä on tarkoitettu keskusteluun ja vuorovaikutukseen. Ryhmässä kirjoittavat ja kommentoivat kaikki ryhmän jäsenet.

Sivu taas on virallisempi, enemmän yrityksen omiin julkaisuihin ja mahdolliseen mainontaan keskittyvä. Sivulle voivat yleensä kirjoittaa vain ylläpitäjät. Esimerkiksi kaupungeilla on yleensä oma virallinen sivu, jota ylläpitää esimerkiksi kaupungin elinkeinotoimi ja lisäksi kaupunkilaisten perustamia omia keskusteluryhmiä, joissa tiedotellaan monista erilaisista asioista keväisestä säästä ja koirankakasta lähtien. 🙂